Hedmanin Säätiö on myöntänyt vuodesta 2014 Hedmanin juhlavuoden apurahan kolmivuosittain. Apuraha myönnetään suomalaiseen museotutkimukseen tai museotoimintaa palvelevaan kehittämishankkeeseen. Tutkimusala voi olla taidehistoria, arkeologia, konservointi, kulttuurihistoria, historia, museologia tai muu museotoimintaa tukeva tutkimus.
Hedmanin Säätiö on päättänyt myöntää kolmannen, 25.000 euron suuruisen Hedmanin juhlavuoden apurahan FM, tutkija Kersti Tainiolle väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee suomalaisia museokokoelmia Venäjän vallankumousten näkökulmasta. Tämän lisäksi säätiö päätti myöntää 5.000 euron tunnustusapurahan FT Marianne Koskimies-Envallille julkaisuun Sattuva yksinpuhelu – Eero Kivikatajan päiväkirjat 1897-1946.
FM, tutkija Kersti Tainion (s.1989) tutkimushanke (”Russian Revolutions and Finnish Museum Collections”) käsittelee taideteoksia ja kulttuurihistoriallisia esineitä, jotka tulivat Venäjältä vuoden 1917 vallankumouksen seurauksena Suomeen ja päätyivät museokokoelmiin. Tainion tutkimushanke on tärkeä ja mielenkiintoinen niin taidehistorian kuin käytännön museotoiminnankin kannalta. Venäjän vallankumouksen yhteydessä Suomeen ostettiin tai siirtyi paljon taidetta. Tutkimus nostaa esille toistaiseksi vähälle huomiolla jääneen alueen, eli julkisissa kokoelmissa olevien venäläislähtöisten teosten omistajahistorian. Tutkimuksessa selvitetään kokoelmissa olevien esineiden määrää ja laatua sekä esineiden hankintaan, välittämiseen ja myymiseen liittyviä kulttuurihistoriallisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä.
Tutkimuksella on läheisiä yhtymäkohtia myös Hedmanin kokoelmiin. Hedman, niin kuin monet muut viime vuosisadan alussa vaikuttaneet keräilijät, hankki esineitä monia reittejä pitkin. Hedmanin kokoelmissa on myös Venäjältä vallankumousten jälkeen hankittuja esineitä, joiden proveniensseissa eli omistajahistoriassa riittää vielä paljon tutkittavaa. Tainio on väitöstutkimuksessaan aloittanut Hedmanin kokoelman tutkimuksen. Säätiön myöntämän apurahan turvin tutkimusta on nyt mahdollista syventää merkittävästi. Tutkimuksen avulla kuva suomalaisten julkisten taidekokoelmien kytkennöistä venäläisiin 1800-luvun taidekokoelmiin selkiytyy.
Kersti Tainio tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa, historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa. Hänen pro gradu -tutkielmansa käsitteli Viipurin linnan venäläisen restauroinnin herättämää poliittista keskustelua 1890-luvulla, ja vuosina 2016–2020 hän on tehnyt provenienssitutkimusta Sinebrychoffin taidemuseossa.
FT Marianne Koskimies-Envall on Pohjanmaan museon entinen johtaja. Hän on kirjoittanut useita teoksia taide- ja kulttuurihistorian alalta. Hän on viimeisimmässä teoksessaan toimittanut kirjaksi isoisänsä Eero Kivikatajan päiväkirjamerkinnät, jotka ulottuvat vuodesta 1897 vuoteen 1966. Kivikataja oli virkamies, joka työskenteli tsaarinvallan aikana näköalapaikalla useiden venäläisten esimiesten alaisena.
Juhlavuoden apurahan julkistamistilaisuutta ei koronapandemian vuoksi pidetä.